tiistai 24. toukokuuta 2016

Kolmetoista rikki!

Nonni, GFG:tä riitti kokonaiset 6 viikkoa putkeen. Sitten tuli vappu ja parin viikon mittainen paussi sekä dieettaamiseen että jumppaan. Siihenpä se tällä erää kilpistyikin.

Harmittaa hitusen, mutta toisaalta ei ole tapahtunut mitään joka ei olisi korjattavissa. Mulla nyt varsinaisesti ei ole mitään kiirettä, tässä kun juoksutreenit lisääntyvät alkaa kulutus olla kovempi. Ja sitäpaitti, kesä <3

Käväisin viime viikolla pitkästä aikaa juoksemassa järven ympäri, elikkäs semmoinen 13 kilsaa. Hauskinta oli että aluksi olin ettei taida jaksaa, seuraavaksi sain houkuteltua itteni lyhyemmän lenkin puolelle, ulos päästyäni päätin juosta kaheksan kilsaa, eli pidemmän puoliskan järvestä. Kun se alkoi olla finaalissa, en malttanutkaan mennä koiin vaan jolkottelin loputkin. Huomaa että kaloreita on tullut reippaammin kun treenit kulkee ja poweria piisaa! Jalat jaksoi nätisti, mutta nivelten kanssa on vielä pikkuisen totuttamista: Lonkan koukistajat oli myös ihmeissään pitemmästä reissusta, sillä jälkeenpäin tuntui pientä kipuilua. Veikkaan kuitenkin että seuraavalla kerralla ovat jo vahvemmat ottamaan rasitusta vastaan kun on kerran jo käyty. Pitää myös muistaa venyttää lonkkaa ennen lenkkiä, jospa vaikka auttaisi sekin.

Tavoitteena on juosta puoliska kesäkuun lopussa.  Ensi lauantaina mennään kaverin kanssa kiertämään järvi ympäri ja siitä sitten alan kasvatella pitkän lenkin pituutta aina vähän kerrallaan kunnes ollaan siellä 21,09km.

Tuo järven ympäri jolkottelu antoi uskoa eteenpäin ja varmuuden siitä että tämä puolimaraton kuntoon pääsy tulee onnistumaan hienosti. Finlandialle mennään ja vieläpä paremmalla ajalla kuin viimeksi.

Ihanaa aurinkoista päivää sinulle!

torstai 28. huhtikuuta 2016

Puolimaratonille syksyllä

Tuli tuossa lyötyä kättä päälle isännän kanssa että puolimaratonille mennään yhdessä ja vieläpä aikaa hakemaan. Päästään harjoittelemaan yhdessä kevät ja kesä, meikäläisellä tavoitteena olisi alittaa kaksi tuntia, tietty mitä enemmän, sen parempi. Ensimmäinen kympin kisa on mielessä nykäistä jo toukokuussa ja itse puolikas kisana sitten Jyväskylässä Finlandia Marathonilla. Todennäköisesti tulee jo aiemmin kokeiltua oma testipuolikas kesän aikana jos suunnitelmat juoksuharjoittelun kanssa menevät käsikädessä toteutuksen kanssa.

Ilmoittautumisen hoidin eilen illalla ja harjoittelu on aloitettu menestyksekkäästi, lähinnä ajatus on pyörinyt tällä erää kaloreidenpoltossa, mutta hiljalleen on saatu myös nopeutta- nyt mennään jo mukavasti semmoista 6 minuuttia/kilometri tahtia, riippuen toki päivästä. Aika paljon tulee juostua noin 6:30 min/km tahtia etenkin pitemmillä lenkeillä jotta peruskunto nousisi ja tulisi lisää kestävyyttä. Innostaa eteenpäin kun huomaa että juoksukunto alkaa kehittyä varsin nopeassa tahdissa ja koivetkin ovat jo tottuneet juoksemiseen. Alussa tuntui sille että näillä kintuilla ei varmaan enää koskaan pääse yli 7min/km tahtia saatikka yli 6km lenkkiä, mutta kuinka väärässä olinkaan.

Sykkeitä en juurikaan ole seurannut, pääasiassa menen sen mukaan mikä tuntuu kulloinkin sopivalta ja juoksu kulkee. Itselläni harjoitussykkeet tahtovat helposti olla aika kovia, siellä 140 bpm päälle vaikka mentäisiin ihna hitaallakin tahdilla. Olen sitten antanut sykkeen olla missä on ettei tarvitse ihan kävelyksi heittää jos se ei kerran tunnu mitenkään raskaalta. Sykevaihtelut kun voivat olla henkilöittäin hyvinkin erilaisa, joten en siitä ota mitään ressiä. Luotan kyllä jo tässä vaiheessa omiin tuntemuksiini ja siihen mitä keroppa koittaa kertoa.

Porkkana pitää aina olla, itselläni se on uusi juoksutietokone josta taisin jo jossain vaiheessa mainitakkin. En tiedä vielä maltanko odottaa ihan syyskuulle asti vai pitääkö se saada haltuun ja ennenkaikkea käyttöön jo ennen Finlandiaa. Itseäni tuntien kun kilometrejä alkaa tulla enemmän alkaa myös uusi lelu kutkutella sen verran että mittarikauppaan on päästävä. ;)



Tässä ranteessa hyvin palvellut Garmin Forerunner 405CX. Taitaa mittarilla olla ikää jo likemmäs 7 vuotta ja edelleen käy ja kukkuu. Mut ku haluu uudempaa tekniikkaa, ettei tarvitse kantaa mukanaan kaikenmaailman härpäkkeitä, kun pärjäisi yhdellä aparaatilla.

No nyt kulkee taas!

Oijoi että olikin virtaa ihan eri malliin! Sain nimittäin nukuttua kuin tukki, en muista yhtään kertaa heränneeni ja uni tuli liki heti kun sain kuuppani tyynylle aseteltua. Kyllä mua nukkumaan mennessä väsyttikin, mutta otin varmuuden vuoksi vielä melatoniinia jotta varmasti nukahdan.

Tein pitkästä aikaa kyykkyä vapaalla tangolla. Yllättävän iisiä oli 50kg:n kanssa, tein 12 toiston sarjoilla ja kyykkäsin kunnolla alas, koitin oikein tikkana keskittyä tekniikkaan ja aktivoida pakaralihaksia mukaan kunnon loppurutistuksella. Oli kivaa vaihtelua prässin potkimiselle, täytyy ottaa ohejlmaan mukaan taas. Päälle vielä hinkkasin yhden jalan prässiä, reiden ojennuksia, reiden koukistuksia, pohkeita ja vatsalihaksia yhteensä semmoinen 45 minuuttia sain tänään kulutettua.

Tässä kun on yksi viikko pyöräytetty ympäri kaksijakoisella, olen ollut huomaavinani että neljä salitreeniä on aika hankala saada ujutettua viikkoon jos aikoo myös juosta. Käy nimittäin aika raskaaksi saada ympättyä viikkoon kolme juoksulenkkiä ja neljä salia... loppuu päivät ja tunnit kesken. Päädyin nyt sitten kumminkin siihen että pyrin kolmeen salitreeniin ja kolmeen juoksuun, jos saan neljä salia kasaan niin hyvä mutta jos en niin ei maailma siihenkään kaadu.

Ainakin tämä viikko on kolmen treenin viikko, vappu mennee aika lungisti. Tarkempia pläänejä ei vielä ole, mennään sinne minne nenä näyttää. Meinasin kuitenkin aamupäivällä käydä salilla ja samaan syssyyn hinkata aerobista päälle. Katsotaan miten aikataulut kehittyy viikonlopulle, uskoisin kyllä että aamusta ehdin hyvin vielä liikkumaan ennen kuin riennot kutsuvat. ;)


tiistai 26. huhtikuuta 2016

Yöunista

Ei ole ihan yhdentekevää miten nukkuu. Se tuli huomattua tänä aamuna, kun on takana kaksi heikommin nukuttua yötä. Kumpanakaan ei ole uni meinannut tulla ja sitten kun on unta saanut, on se ollut melkoista koiranunta: Havahduin jokaiseen käden heilautukseen ja pieneenkin asennon vaihtamiseen ja taas valvotaan. Silmät vaan mollotti auki ja kiroilin mielessäni.

Olotila oli kuudelta kellon soidessa sen mukainenkin: Veltto kuin keitetty makaroni ja eipä siinä kauheasti huvittanut salille lähteä taljoja nyhtämään. Nousin kuitenkin urheasti, heitin kamat niskaan ja aamukaffetta huiviin. Tilanne vaati lataria, joten annos sitä, bcaa:t messiin ja kohti operaatioaluetta. Ajattelin että eiköhän se siitä lähde kun vaan pääsen tekemään.


Well screw it. Tsemppaamisesta huolimatta treenit sujui tasan niinkuin voi kuvitella. Voimat olivat poissa ja normaalit treenipainot tuntuivat hirveän raskailta. Sitkeästi kuitenkin tein vaikka fiilis ja vire oli mitä oli koko treenin ajan. Eipä ole näin onnetonta räpeltämisä ollutkaan vähään aikaan. Yleensä nukun hyvin, en tiedä mikä nyt mahtaa olla vikana. Ylirasitustila? Pitänee alkaa kyttäämään leposykettä illalla ja aamulla, pumppu kertoo kyllä herkästi jos kroppa on liian kuormittunut. Harmittaa kun ei ole aktiivisuusranneketta käytössä juuri nyt, mokoma rakkine kun on Garminilla huollossa. Tosin tiedän kyllä ilman sitäkin että unet on persiillään, ei tarvita eletroniikkaa sen huomatakseen.

Olisi voinut kuvitella että eilinen treenivapaa olisi paikannut tilannetta, vaan ei. Jos ei saa kunnolla unta, se alkaa painaa hyvin nopeasti. Toivottavasti nyt ensi yönä Nukkumatti tulisi kylään ja ei pihistelisi unihiekan kanssa, muuten voi olla kohtuullisen raskas päivä edessä. Tänään mennään sinnillä ja kahvin voimalla.

Semmottis tänä aamuna. Mutta ei anneta sen häiritä, nautitaan päivästä siitä huolimatta. Aina voi ajatella positiivisesti, eiks nii?

maanantai 25. huhtikuuta 2016

GFG: Viisi viikkoa plakkarissa

Viisi viikkoa on kasassa GFG:llä. Ohjelman oikea pituushan on neljä viikkoa, mutta tällä jatketaan nyt vielä ainakin toistaiseksi.

Täytyy kyllä myöntää että ihan prikulleen ei ole mennyt, viime lauantaina mätystettiin makkaraa ja menipä siinä noin puoli litraa oluttakin kyytipoikana... Kalorit sille päivälle reippaasti yli, taisi lukemat olla pauttiarallaa 2600kcal. HUPSHEIJAKKAA. Tulipahan tankattua...

Vaaka ei juuri edelleenkään suostu hievahtamaan alaspäin, mutta sitkeästi vaan eteenpäin, kyllä se kropan koostumus näyttää kumminkin muuttuvan, olkoon nyt sitten tahti vaikka vähän hitaampi, pääasia että jatkuvasti tapahtuu. Hämmentävintä on se että viimeinkin rasva näyttäisi häippäävän mahasta, joka on itselleni ollut aina iso ongelma-alue. Tavoitteena ei niinkään ole se kuuluisa laihtuminen vaan kropan muokkaaminen ja koostumuksen muuttaminen mieluisampaan suuntaan.


Viime viikon treenit olisi tässä:

Ma: Fillarointi yht. 90 min
Ti: Sali, jalat
Ke:Sali, kädet, fillarointi 41 min
To: Juoksu 35 min, noin 6km. Fillarointi 36 min
Pe: Sali, jalat
La: Fillarointi 32 min (grillamaan ja takaisin, siinä ja siinä lasketaanko edes!:)
Su: Juoksu 69 min, noin 11,5 km

Kyllähän tuossa liikuntaa on aikalailla,  itseasiassa enemmän kuin edes muistinkaan. 

Eniveissön, edessä on uusi viikko ja uudet mahdollisuudet. Tänään on ansaittu treenivapaa, jos jotain teen niin venyttelyä ja rullailua.

 Kivaa (tosin vähän vetistä) wappuviikkoa immeiset!

torstai 21. huhtikuuta 2016

Räntäsateinen aamulenkki, jess!

Eilen käytiin siipan kanssa fillaroimassa viikonlopuksi suunniteltu juoksulenkki läpi ihan siinä mielessä että näkee kilometrit. Suunnitelmissa on semmoinen noin kympin hölköttely, sillä toukokuussa on tarkoitus osallistua kesän ensimmäiseen kisaan kympin matkalle. On kiva päästä yhdessä starttaamaan sitten parin viikon kuluttua. Jee!

Keli nyt ei ollut ihan parhaasta päästä, vettä räppäsi niskaan ja tuuli ihan kiitettävästi avoimilla paikoilla. Välillä sai ihan tosissaan polkea kun sadetakki toimi tuulipussina (ja oli varmasti sen näköinenkin!). Toivottavasti tulevana viikonloppuna ei ole ihan yhtä kurja keli, tosin juostessa se ei ole niin tunnu niin vilpoiselta kuin fillarin selässä jossa huju käy enemmän.

Samaa sorttia oli tämän aamuinen juoksu, herätessä satoi lunta ja siinä aamukaffetta lipitellessä tuli mietittyä että mitähän siellä tulee kun matkaan pääsen. Onneksi kuitenkin sade loppui ja pääsin juoksemaan kuuden kilsan aamulenkin ihan kelpo säässä. Tahti oli pikkuisen hitaampi, mentiin semmoisella 6:30 min/km, kintuissa painaa vielä edellinen jalkatreeni, etenkin pohkeet on hellinä. Pikkuihiljaa kuitenkin kun mennä hölköttelin eteenpäin antoivat jalat siimaa ja enimmät kivut loppuivat noin puolessa välissä kun kroppa lämpesi.


Lenkin lopuksi fiilis oli erittäin hyvä. Kannatti vaan taas herätä, kiskoa kuteet niskaan ja lähteä liikkeelle.

Juoksu on kivaa. Ja vielä kivempaa siitä tekee se että on selkeä tavoite.

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Päivän yläropanreeni

Oli pikkuisen nihkeä herääminen. Tapojeni vastaisesti torkutin, mutta lopullinen herätys tuli kissojen toimesta: Kollipoika on keksinyt että naukumalla surkeasti mutta sitäkin äänekkäämmin saa emännän hereille ja ruokakuppiin täytettä. Mokoma istuu makkarin ovella kuin tatti ja mekastaa hievahtamatta niin kauan että nousen ylös. Tällä kertaa ylösnousemus tapahtui vähään hitaammin sillä jaloissa oli havaittavissa tuntemuksia eilisen koipireenin jäljiltä, etenkin pohkeet ottivat osumaa. Saa nähdä miten kroppa toipuu, huomenna kun on juoksuaamu tiedossa. Pitänee vähän rullailla illalla jotta ei tule stoppia lenkillä.

Tänään olin aamusta salilla hillumassa. Eilisten uhkailujeni mukaan tein yläkropan läpi, pari liikettä joka lihasryhmälle ja ilman vitkasteluja pois. Vaikka alkuun tuntui sille että tuliko sitä nyt tehtyä riittävästi, alkoi hyvin pian tuntua sille että kyllä tuli. Noin 50 minuutin setti toimi, nyt on hyvä että jaksaa käsiään heiluttaa ja koko rintakehä tuntuu sille että jos pitäisi punnertaa niin sinne jäisin rähmälleni.

Kokonaisuutena kiva treeni ja aikaa meni vähemmän kuin kuvittelin. Tällä systeemillä on hyvä jatkaa!